Harkkatyöt ohi, tentit jäljellä

Yllättäen viimeinen kouluviikko alkoi täsmälleen samoin kuin edellinen, eli kiireellä, koska tehtävää oli vielä liikaakin. Milloinkohan sitä oppii hoitamaan asiat kunnolla etukäteen? Varsinkin kun täällä tuota koulua oli niin vähän, ja siltikin kaikki jäi viimeisille viikoille. Maanantain piti mennä opiskellessa, mutta olin totaalisen kyllästynyt koko kouluun, ja sen sijaan suuntasinkin illalla ranskalaiskaverini Thibaultin kanssa keskustaan, kun Trump-baarissa oli illalla pokeriturnee. Yea beibe! Sisäänosto oli 10 dollaria ja paikalla oli reilut 60 pelaajaa. Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja pelaajat oli jaettu 8 hengen pöytiin normaalin ja liian ahtaan 10 hengen sijasta. Lisäksi baari laittoi omaa rahaa pottiin ja loppujen lopuksi jaossa oli vajaa tonni kolmen parhaan kesken. Ei paha, ei ollenkaan. Stacki oli 3000 merkkiä ja sokkopanokset alkoivat 25/50 merkistä, josta ne käytännössä tuplaantuivat ensin 20 minuutin välein, ja myöhemmin vartin välein. Pelaajat olivat keskitasoa ja sitä huonompia, ja ensimmäiseen taukoon mennessä olin saanut melko helposti kasvatettua stackiani huomattavasti, ja nousinkin chip leadiin, vain kolistellakseni sapeleita heti tauon jälkeen pöydän toiseksi suurimman pinon kanssa vähän turhankin rohkeasti. Q-J ruutua heti alkuun, blindit olivat jo 200/400, ja isosta pimeästä kaveri tuplasi sokkopanokset. 4 maksajaa, joten flopilla potti oli jo mukavat 3200. Tiesin että alkuperäistä korottajaa lukuun ottamatta muut olisivat liikkeellä käsillä kuin käsillä, ja kun floppi oli 4-9-10, joista kaksi herttaa, niin tunsin olevani ylikorteilla vedettävän suorani kanssa vähän liiankin vahvoilla. Ja ainoa huolenaiheeni korottikin tonnin, muut määkivät pakoon ja kippasivat oletetusti, ja olin melko varma että iso blindi oli liikkeellä joko keskiparilla tai A-K:lla, pahimmassa tapauksessa yliparilla, mutta ilman jälkimmäistä tapausta laskin olevani edellä.

Suoranvetoon 8 (tai 7) outtia (4 kasia ja 4 tai 3 kurkoa, riippuen siitä oliko vastustajalla A-K vai ei) ja ylikorteille 6 outtia (loput 3 rouvaa sekä 3 jätkää) eli vähintään 13 outtia, mikä tarkoitti 52 prosentin (14 outilla 56%) osumatodennäköisyyttä. Ja uskoin että vastustaja saattaisi kipata AK:n tai aliparin, joten työnsin huoletta merkkini keskelle, 4500 chippiä kaiken kaikkiaan. Reissaaja mietti pitkään, ennen kuin maksoi loput merkkinsä, 2500, ja paljasti A-J:n, molemmat herttaa. Eli olin valmiiksi jäljessä, ja outtini olivatkin paljon huonommat, eli kaikki kasit, kurkot ja rouvat ilman herttaa, 9 outtia kaiken kaikkiaan, mikä tarkoittikin 36 prosentin todennäköisyyttä. Turn oli jätkä ja river 2, ilman herttaa, mutta koska kaverilla oli ässä jätkän kaverina, niin sinnehän se potti meni. Seuraavassa jaossa löin viimeisen tonnini sisään kädellä K-9, vain törmätäkseni saman kaverin A-K:hon. Flopilla pöytään kurko, ja turnilla onnekas 9, ja tuplasin itseni takaisin peliin. Toisella tauolla baari sponsoroi jäljellä oleville 20 pelaajalle pitsat, mikä oli erittäin tervetullut veto nälkäiseen vatsaan:) Siirryimme myöhemmin kahteen pöytään, kun pelaajamäärä tippui kuuteentoista, mutta tässä vaiheessa blindit olivat jo niin korkeat, että käytännössä peli oli enää onnenkantamoista. Itse tipuin sijalta 13, oli pakko mennä all-in, 10-9 vastaan K-J. Flopilla osuin kymppiin, mutta heti perään turn sivalsi kurkon pöytään ja meikäläisen pelit olivat ohi. Thibault tippui heti seuraavassa kädessä samanlaisessa tilanteessa. Mutta ainakin hauskaa oli, seuraavalla viikolla uudestaan.

Viimeiset arkiviikot ovat menneet melko samalla kaavalla, aamulla ensin salille, sitten iltapäivällä kouluhommia ja illalla joku leffapätkä pyörimään tms. Tiistaina viimeistelin sen henkilökohtaisen harkan konsultointikurssille, ja keskiviikkona teimme PowerPointin perjantaiseen Sales Managementin esitykseen, samoin kuin valmistelin osuuteni myös perjantaisesta konsultoinnin ryhmätyön esityksestä. Olin saanut olutkerhon kautta erittäin kysytyn lipun torstai-illan bileisiin, jossa baarissa oli sponsoreiden puolesta 3000 taalan piikki, eli sai juoda ilmaiseksi niin kauan kunnes ko. lasku olisi täynnä!!! Oh jes! Sitä ennen oli vielä yliopiston järjestämät läksiäiset study abroad opiskelijoille, (sain kutsun vaikka olen täällä vielä ensi lukukauden) ja illalla ilmaisen viinan bileiden aikaan oli vielä toiset läksiäisbileet vaihtareille Broadway Cafessa! Ilta täynnä elämää ja maksutonta mallasta!!! Ja itsellänihän oli huipputärkeä konsultointiesitelmä heti seuraavana aamuna! V***u s**tana!!! Miten voi olla mahdollista!??! Aaarghh!!!!!!!

No ei se mitään, valmistelin ja harjoittelin esitelmäni jo keskiviikkoiltana sitä myöten, että osasin sen täydellisesti ulkoa oikein- ja väärinpäin. Torstaina piti käydä vielä illalla koululla bileiden välissä yhdistämässä omat kalvot muiden vastaaviin, ja homman piti olla sillä selvä. Ok. Suuntasin ensin neljältä ensimmäisiin läksiäisiin, jotka olivat tohtoriopiskelijoiden kampuksella. Aika hentoiset kemut, paikalla oli about 20 henkeä, ja niistäkin puolet oli ruotsalaisia! Mutta olipahan paikalla ilmaista viinaa vaikka muille jakaa, ja ruokatarjoilu koostui sipseistä ja vihanneksista, ja itse söin varmaan kolme litraa viinirypäleitä! Yritin myös vetristellä Ruotsin kielen taitojani. ”Öh, jasså Börje, går du oft på buntsalongen? Och, naturligt, du har alltför dåligt rygg och sjuk knä. Jag måste gissa det.” ”Tack ska du ha – nyt voit kuule Börje vaikka painuu helvettiin, ajattelin jutella noille tytöille.”Så där, du har vackra ögon Anna, har du en pojkvän? Om det är javisst du har, hur mycket kan han lyfta i bänk? Titta flickor, det här är knölsvan”

Taisi onnistua tuo svenskakin yli odotusten, tytöt hymyilivät sitä myöten, että tunsin onnistuneeni täydellisesti, kas kun eivät vielä nauraneet heleästi taidokkaalle kielipäälleni:) Vaatimattomana en viitsinyt enää loistaa ruotsilla, vaan vaihdoin takaisin englantiin. Jostain syystä tytöille tuli kaikille yhtä aikaa kiire vessaan. Olivat varmaan niin innoissaan meikäläisen läsnäolosta, ymmärtäähän tuon:) Kuitenkin Börje jäi norkoilemaan vähän liiankin lähelle. ”Börje hei, varmaan tajuut että et todellakaan oo pääsemässä kuokkimaan mun housuihin tänään” – ”Börje, du homofil, du måste springa och snabbt, om inte Jag smälla dig så hård!” En tiedä ymmärsikö svenssoni täydellistä ruotsiani, mutta ainakin hän otti välittömästi muutaman taka-askeleen, ja itse palasin apajilleni jatkamaan viinirypäleiden syöntiä. Porukan vähäisyydestä johtuen olutta ja viiniä oli ylen määrin, ja siinä kaljaa juodessa mietin että pitäisiköhän sitä ottaa muutama pullo yliopistolle mukaan, ettei hyvät kännit karkaisi ennen kuin seuraavat bileet alkaisivat. No, siellä oli kuitenkin vielä luentoja meneillään, ja porukka on niin nysvöä täällä, että ehkä parempi jättää väliin. Lappeessa moista temppua ei olisi tarvinnut edes miettiä, senkun olisi ottanut koko mäyräkoiran mukaan;)

Siinä kiskaisin sitten juuri ennen lähtöä vielä muutaman pullon kunnon pohjiksi, koska seuraavat bileet alkaisivat vasta 90 minuutin päästä. Siitä sitten siirryin koululle tapaamaan muuta ryhmääni, ja ajattelin että homma olisi hetkessä ohi, mutta mitä vielä. Koska kaikilla ryhmillä oli sama aihe, niin Ellen ja Mr. Bigshot, konsultointiryhmäni ammattilaiset, järkeilivät että meidän pitäisi erottua joukosta, ja tehdä hieman leikkisämpi esitys, ja itsehän olin taas valmistellut virallisen ja akateemisesti eksaktin esityksen. Ei jukoliste! Sovimme että jokainen tekisi vielä samana iltana oman osuutensa valmiiksi ja mailaisi sen sitten eteenpäin. Eli jouduin heittämään jo valmiin ja harjoitellun esitelmäni roskakoriin, ja aloittamaan täysin nollasta! ##!!%¤¤#***!!!*}!!!!##¤¤&%%!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!AAAARRGGGHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Siis jos aikaisemmin meikäläistä jyysti se, että aamulla olisi esitelmä kun illalla olisi tarjolla ilmaisen viinan bileet, niin nyt vitutukseni oli kyllä aivan ZENIITISSÄ! Siis sen sijaan jotta voisin mennä edes kevyesti juhlimaan, niin joutuisinkin menemään aikaisin kotiin tekemään tuon esitelmän uudestaan! S**tanaaaaaaa!!!! Ja jotta edes joku teistä saisi kopin siitä, minkälainen psykofyysinen tila oli kyseessä, niin tässä vaiheessa angstiset itsensäviiltelijäteinit, salkkareitten Salla ja Johanna-ikenlortto-kukalie tuntuivat lähinnä kärpäsen surinalta !####***!!%%¤¤###!!! Ja pahinta oli se, että tiesin että ammattilaiset olivat itse asiassa oikeassa. Ja vaikka yleensä olenkin lähes aina rationalisti, eli jos maito kaatuu lattialle tai savet valahtavat vahingossa nilkkoihin, niin tajuan ja ymmärrän että ei se jalan polkeminen/itkeminen/kiroilu/turha vittuilu auta yhtään, vaan parempi vaan hymyillä takaisin ja alkaa välittömästi miettiä ratkaisua ongelmaan, niin nyt olotila oli kyllä sellainen, että annoin sen VITUTUKSEN aallon vain kulkea lävitseni, ja kävin mielessäni läpi kaikki mahdolliset kirosanat ainakin sataan kertaan! PERKELE!!!

Koska itselläni oli kuitenkin se lippu takataskussa, niin ajattelin että käyn lievittämässä otsastani kasvavaa, lähes hevosmaisia mittoja saavaa elintä yhdellä paukulla, jotta saisin ainakin kuitattua lipun hinnan takaisin. Suuntasinkin yliopiston alakerrassa sijaitsevaan Glass House –baariin heti avaamisen jälkeen, ja siellähän oli porukkaa jo jonoksi asti. Ja koska tiskilläkin jonot olivat huikeat, niin kun kerran pääsin tilaamaan, niin otin sitten kaksi vodka-redbullia kerralla, ajatellen että ojennanpa toisen sitten jollekin kaverille. Muta eihän se yksi hapokas mitään lievittänyt, joten kiskaisin toisenkin naamariin saman tien. Pikapikaa törmäsinkin Carliin, tuohon olutkeisariin. ”Oy, what´s up mate?” ”Don´t ask bro, having an epicly bad day”. Carl kohotti käsissään olevia oluttuoppeja, kiskaisi loput toisesta, ja kertoi että hänelläkin on koe huomenna! Pudistelimme molemmat päätämme, Carl kiskaisi toisenkin tuopin ykkösellä alas, ja päätimme että miksikäs ei, vedetään vielä yhdet tuplat, ihan vain näyttääksemme kohtalolle ettei meitä noin vain pysäytetä!

Carlilla oli hyvät kontaktit, koska niiden ansiosta pääsimme jonon ohi suoraan tiskille, ja tällä kertaa otin vodka-spriten sekä vodka-appelsiinimehun, Carlin pitäytyessä taas oluessa. Kippis, ensimmäiset pikaisesti alas, aah, vodka poltteli mukavasti kurkunpäässä. Ruuhka tiskilläkin loppui kuin seinään kun lasku tuli täyteen 45 minuutin kohdalla. Vaihdoimme siinä vielä muutamat sanat, kiskaisin toisenkin paukun naamaan, ja aloin tekemään lähtöä. Carl tosin päätti jatkaa vielä iltaansa, joten toivotin onnea seuraavalle päivälle, ja otin pitkin hampain suuntimat kotiin. Kotona sitten PowerPointti auki, ja puolessa tunnissa onnistuin kasaamaan itse asiassa melko hyvän esitelmän. Tai siis eihän niissä kalvoissa ollut juuri tekemistä, muutama kuva sinne ja tänne, mutta se tarinointi siihen väliin vaati hieman miettimistä. Suomeksi pystyy helposti improvisoimaan, mutta englanniksi se on vähän toinen tarina, varsinkin kun siinä on kuitenkin pienet paineet aina päällä:) Harjoittelin setin muutamaan kertaan, sitten katsoin vain omaksi tyydytyksekseni pari jaksoa Supernaturalia, jonka jälkeen suuntasin suoraan unten maille. Aamulla heräsin muutamaa tuntia ennen luentoja, harjoittelin setin useampaan kertaan, katsoin taas jakson Supernaturalia (aivan loistava sarja muuten), suuntasin koululle, ja kyllähän se esitys meni juuri niin putkeen kun olla ja voi.

Loppukevennykseksi heitin vielä setin: ”esimerkkinä, kumpaa pitäisitte ammattimaisempana, juuri koulun penkiltä valmistunutta nuorta tykkiä (young gun), niin kuin minä itse, vai alalla useamman vuoden toiminutta konkaria, joka kaiken lisäksi kantaa hienoa pukua?” ja samalla osoitin puolihuomaamattomasti vierelläni seisovaa Mr. Big Shottia. Yleisö rupesi nauramaan, ja viimeistelin esityksen kommentilla: ”Joo, älkää turhaan vastatko, eihän tässä nyt kuitenkaan tarvitse kaveria nöyryyttää” ja elehdin taas samaan suuntaan, ja tässä vaiheessa yleisö repesi täysin. Nautin hetken lavakarismasta, ja siirsin puheenvuoron Ellenille. Konsultoinnin jälkeen oli vielä edessä esityksen myyntikurssilla, mutta onneksi se ei ollut omalla vastuulla, joten meikäläisen hommat oli siinä. Nyt on vielä edessä 2 tenttiä parin viikon sisään, ja ensimmäinen lukukausi on pulkassa.