Newtonin kolmas

A) Jos grillijonossa seisoessasi nakkikioskiheijari aineellistuu noin 0.5x10^-23 senttimetrin päähän poskestasi, kellon ollessa aamukolme ja Pekan ja Villen ollessa ainoat lähistöllä olevat kaverisi, niin kuinka suurella voimalla poskesi vaikuttaa lähistöllä oleviin rystysiin (jotka todennäköisesti tapaavat poskiluusi nopeammin kuin pian)? Vinkki: Etäisyys on niin pieni että voit olettaa sen nollaksi. 2p

B) Jos heijarin takana on 35-vuotias romani, joka on istunut kolmanneksen elämästään linnassa ja jonka kädessä on 52 grammaa painava kantasormus ja kolme vohkittua kultakelloa, niin mikä on kasvojesi nopeus hetkellä t, jolloin kohtaat läheisen asfaltilta näyttävän pinnan? 2p

C) Millä todennäköisyydellä Pekka ja Ville tulevat apuun, jos molemmat ovat noin 55-kiloisia tietotekniikan opiskelijoita, ja kimppuusi käynyt vähemmistöryhmittymään kuuluva polkupyörävaras kantaa vyöllään kansansa tunnusta, kulunutta moraa (vohkittu sekin)? 2p

Jos varhaispuberteettisi epähuomiossa jätit yläluokan tunnusmerkkeihin kuuluvan lukion käymättä, tai sinne eksyneenä kuitenkin kulutit fysiikan/matematiikan tuntisi ristinollaa/taskubiljardia pelaten, voi yllä mainittujen jokaviikonloppuisten ongelmien ratkominen tuntua mahdottomalta. Eipä sitä varmaan itse kukaan olisi silloin teini-iän parhaassa huumassa uskonut, että astraalivakioilla ja muilla heprealta kuulostavilta koukeroilla olisi mitään virkaa myöhemmässä elämässä, paljon kiinnostavampaa oli tuijotella viereisen pöydän tyttöjä tai suunnitella viikonlopun tenutusreissua, kun vihdoin ensimmäinen kaveripiiristä oli täyttänyt kahdeksantoista.

Yllä olevien triviaalien kysymysten ratkaisuun tarvitaan vain hieman jokapäiväistä dynamiikan ymmärrystä, tarkemmin Newtonin lain tuntemista, jonkin verran mielikuvitusta ja arpomalla tehtyjä oletuksia (niin, siis sama taktiikka jota 90% noudatti ylioppilaskokeissa) sekä ripaus todennäköisyysmatematiikan tuntemusta, tai vaihtoehtoisesti viimeinen kohta voidaan korvata myös tosielämän kokemuksella.

Newton oli itse asiassa melkoinen nero aikanaan, koska hänen lakejaan voidaan soveltaa suoraan tosielämään, toisin kuin Avogadron vakiota tai Lagrangen lauseketta. Newton todisti jo omana aikanaan sen, että lihavat ovat ihmisistä voimakkaimpia, koska F=ma, F:n ollessa voima, m:n massa ja a:n kiihtyvyys. Läskin tieteellisen ylivoimaisuuden lisäksi lihavilla ihmisillä on myös selkeästi eniten potentiaalia, koska E=mgh, ja mikäli pullasorsat saadaan ylös läppärinsä äärestä, kasvaa heidän energiansa eksponentiaalisesti koska E=0.5mv². Myös Einsteinin suhteellisuusteoria (E=mc²) tukee tätä väittämää, koska hänen mukaansa henkilön energisyys kasvaa jopa valonnopeuden toiseen potenssiin henkilön massan kasvaessa! Jos läskin ylivoimaisuus on vieläkin epäselvää, niin gravitaatiolain mukaan lihavilla ihmisillä on eniten vetovoimaa, koska gravitaatiovaikutus on suoraan verrannollinen henkilön massaan. Jälkimmäisen soveltaminen käytännön elämään on kuitenkin vähintään arveluttavaa, koska jos mies tuo baarista kotiin keskimääräistä vetovoimaisemman kohteen, joutuu hän pilkan & ivan peruslain mukaan kuulemaan tapahtuneesta pienen ikuisuuden, koska muistutuskertojen määrä on kääntäen verrannollinen kuluneen ajan neliöön.

Tärkein Newtonin laeista on mekaniikan kolmas peruslaki, eli voiman ja vastavoiman laki. Se ilmenee yleensä siten, että jos lyöt jotakuta taksijonossa, niin mikäli kohde ei ole sinua huomattavasti pienempi tai toivottomassa jurrissa, niin sinua lyödään mitä pikemmin takaisin! Joskus saattaa myös käydä niin, että vastavoima ikään kuin ennakoi, ja sinua lyödään itse asiassa ensin. Tätä tosin kutsutaan yleensä paskaksi säkäksi, tai vaihtoehtoisesti Kouvolaksi. Jokaisella voimalla on Newtonin mukaan vastavoimansa. Eksaktin tieteen tasolla tämä tarkoittaa sitä, että mikäli partikkeli A (Rainerin kantasormus) vaikuttaa partikkeliin B (poskesi hetkellä t) voimalla F (riippuu Rainerin saliohjelmasta), niin partikkeli B vaikuttaa takaisin samansuuruisella, mutta vastakkaissuuntaisella voimalla alkuperäiseen partikkeliin A. Käytännön elämässä tästä tiedosta ei tosin ole mitään hyötyä, koska lopputuloksena hopeinen vaakuna sulautuu poskiluuhusi voimalla F, mikä sattuu joka tapauksessa aivan helvetisti!

Hyvin usein tämä voiman ja vastavoiman laki sekoitetaan kuitenkin onneen, tai epämääräiseltä kuulostavaan tuuri–nimiseen ilmiöön. Krooniset hedelmäpelinarkomaanit luulevat että mitä suuremman määrän X he syytävät Kelan tukia äärikommunistisen raha-automaattiyhdistyksen koneisiin, sitä varmemmin se jättipotti suuruudeltaan X kertaa pelikertojen lukumäärä, kolahtaa juuri omalle tilille. Tiede ei kuitenkaan moista hölynpölyä tunnista, vaikka kaikki ihmiset siihen uskovatkin, samoin kuin joulupukkiin. Onni on itse asiassa yhtä epäselvä käsite kuin ”kiinteytyminen” aerobicissa. Esimerkiksi lotto ei ole tuuripeli, vaan todennäköisemmin se voittaa jolla on eniten rahaa. Yksinkertaista. Myöskään ruletti ei toimi tuurilla, vaan kolmen punaisen jälkeen todennäköisyys mustalle on suoraan verrannollinen vitutuksen määrään, ja luonnollisesti musta tulee heti kun siirrät loppuja pelimerkkejäsi vastaavan massan punaisen kohdalle. Jos tuuri-ilmiötä ei ole siis olemassa, niin mikä takaa universumin tasapainon? Karman laki pätee vain buddhalaisiin ja hinduihin, joten se ei voi olla kyseessä. Paha saa palkkansa taas ainoastaan elokuvissa ja naiivien ihmisten mielessä, joten sekään ei päde. Muutaman puolivahingossa tehdyn empiirisen kokeen jälkeen päädyin siihen tulokseen, että kyseessä on oltava viivästetty sovellus Newtonin kolmannesta laista.

Niin kuin kaikki blogia lukeneet muistavat, ensimmäisellä kerralla paikallisella casinolla käydessäni todennäköisyys oli puolellani, mutta ilmeisesti en ollut käynyt tarpeeksi salilla, koska sen hetkinen voima oli kuitenkin omaa voimaani suurempi, ja erheellisesti reklamoin onnetarta tapahtuneesta, vaikka kaikkeen oli selkeä fysikaalisiin suureisiin perustuva selitys. Kuitenkin yllä selitetyn logiikan mukaisesti, vastavoima puuttui peliin seuraavalla kerralla, ja tasasi puntit korkojen kera. Itse asiassa mietin kyseistä tapahtumaketjua viime torstaina nuokkuessani jälleen aamuluennolla. On se ihmeellinen asia mihin väsynyt mieli kykenee. Ajatus liikkuu liukkaasti kuin talonmies jäisellä peltikatolla, ja luulenkin että historian suurimmat oivallukset on tehty useiden nukkumattomien öiden jälkeen kroonisessa kofeiinitiputuksessa. Kaikki alkoi siitä, kun luennoitsija julisti ryhmätyöt ajankohtaiseksi. Mieleeni tuli heti osakseni saamat susinaiset toiselta kurssilta, ja aloin jo luonnostella worst case –skenaariota, koska arvelin että arpaonni ei taaskaan olisi kohdallani. Ja vaikka ryhmiä ei arvottaisi, niin sitä suuremmalla syyllä kuvittelin saavani osakseni luokan armopalat, koska itse edustin luokan selkeintä vähemmistöä, ollen siis ainoa valkoihoinen koko porukassa! Onnekseni vastavoima koitui taas pelastuksekseni, ja sain hyvitystä ensimmäisellä kurssillani kohtaamalleni vääryydelle. Luennoitsija julisti ryhmät vapaasti valittaviksi luennon ensimmäisellä puolikkaalla, ja heti kahvitauon koittaessa luokan parhaimman näköinen misu (arvostelu suhteellisella asteikolla, absoluuttinen arvosana olisi reilut 8.5) tassutteli luokseni, ja kysyi halukkuuttani liittyä hänen ryhmäänsä! Tuijotin tyttöä innostuneena kuin sonni uutta lankkuaitaa, ja kesti hetken ennen kuin sain puhekykyni takaisin ja onnistuin päästämään suustani myöntymistä etäisesti muistuttavan korahduksen. Tosin taas maailmankaikkeuden tasapainon mukaisesti kaunottaren ystävätär, siis kolmas henkilö tulevasta ryhmästämme, oli luonnollisesti mallia T-72 taisteluvaunu. No, ei se mitään, voin ystävällisyyttäni delegoida hänelle jotain nakkihommia, jotta hänen ei tarvitse turhaan vaivautua ryhmätapaamisiin.

Tauon jälkeen marssin paikalle hölmön hymy korvissa, ja ehdin juuri ja juuri istuutua, kun joku koputti minua olkapäähän. Käännyin uteliaana, ja takana hymyili yksi luokan kuumimmista aasialaiskissoista. Myös hän olisi ollut halukas yhtymään min… siis ryhmääni! Olin ällistyksestä lähes soikea, mistä näitä oikein tulee? Ilmeisesti luokan ainoan arjalaisen positio ei ollutkaan yhtään hullumpi;) Valitettavasti jouduin tietenkin torjumaan jälkimmäisen tarjouksen, luonnollisesti ensimmäisestä johtuen. Jos hymyni oli tätä ennen korvissa, en voi edes sanoin kuvailla kuinka hölmöltä saatoin näyttää tämän jälkeen. Itsetyytyväisyyteni sai taas uusia mittoja, ja jouduinkin pyytämään vieressä istuvia kavereita siirtymään muutamaa penkinmittaa sivummalle, jotta sain tarpeeksi tilaa itselleni ja juuri jättimäisiin mittoihin kasvaneelle egolleni;)

Jälkeenpäin yritin kuumeisesti miettiä pätevää selitystä tapahtuneelle. Jos en paremmin tietäisi, voisin syyttää sattumaa tai epäillä tuurin roolia asiaan, mutta koska molemmat ovat epävalideja ilmiöitä, niin tapahtumaketjulle on oltava jokin muu yhtä looginen selitys. Lukion vanhojen fysiikan oppikirjojen mukaan kaikki maailmankaikkeudessa pyörii fysiikan lakien mukaan, joten mitä ilmeisemmin kyseessä on juuri yllä mainittu ilmiö. Ilmeisesti kaikki siis tasaantuu aikanaan, paitsi verot ja paskanakit armeijassa. Asepalveluksessa oikeudenmukaisuus ilmenee nakkigeneraattorin muodossa, jossa nallekarkit jaetaan yksinkertaisen, kusipäisyyden ja nohevuuden muodostaman nelikenttämatriisin mukaan.

	Kusipäisyys ->
Nohevuus (kasvaa ylöspäin)	Upseeriainesta	Kantahenkilökuntaa
	Alikessu	Mokkeli

Tietysti tässä kohtaa herää kysymys, että eikö siellä luennoilla pitäisi sitten opiskella, eikä pohtia kaikkea jonninjoutavaa ja muuta yhtä kiinnostavaa, koska Lappeen yliopisto sentään maksaa käytännössä sata taalaa jokaisesta luennosta johon otan osaa. No kyseessähän oli siis Financial Management –kurssi, jossa pääpaino on enemmän tai vähemmän matematiikassa, siis tuossa kaikkien rakastamassa numeraalitieteessä, jonka tarkoitus koulussa on lähinnä sama kuin fysiikan, eli ainoastaan saada ihmiset itkemään. Usein tähän riittää se, että pilvessä oleva luennoitsija ahdistelee oppilaita täysin järkevillä kysymyksillä, kuten ”mikä on suorakulmaisen ympyrän kulmien summa?” tai ”jos derivoit hypotenuusan niin mikä on näin syntyneen pyörähdysparaboloidin tilavuus muuttujan k arvolla ratti?”. Yleensä viimeistään tässä vaiheessa opiskelijat menevät vessaan itkemään, ja palaavat suorittamaan vaadittavat kurssit sitten viiden vuoden päästä, jolloin tuskan määrä on suoraan verrannollinen valmistumisen riippuvuuteen juuri näistä kursseista.

Jostain syystä Luoja kuitenkin soi meikäläiselle kyvyn ymmärtää Neperin luvun neljättä potenssia, samoin kuin kultaisen leikkauksen riippuvuutta hyperbolisesta jakokulmasta, ja tavallisesti kyseisillä luennoilla itse selailen jo seuraavan viikon juttuja tai mietin kuinka Pythagoraan lause vaikuttaa yrityksen taseeseen. Toisinaan joudun jopa neuvomaan luennoitsijaa, kun hän epähuomiossa kertoo että neliöjuuren voi vähentää verotuksessa, tai että osinkot voidaan integroida suoraan toimitusjohtajan tilille. No ei se mitään, me suomalaiset kun olemme jo luonnostamme niin avuliasta ja ystävällistä kansaa, niin eipä tuollaiset pikkujutut tunnu juuri missään…